Kosken Kaiun 100-vuotisjuhlapuhe

Hyvät juhlaväki, arvoisat kaikulaiset, ystävät ja yhteistyökumppanit, on suuri kunnia seistä tänään tässä, Kosken Kaiun satavuotisjuhlassa. Suuri kiitos ystävilleni ja tosi kaikulaisille Esko Heikkiselle ja Mikko Levolalle että saan tänään olla kanssanne tässä juhlassa. Sata vuotta on pitkä aika – se on neljän sukupolven mittainen tarina, täynnä liikuntaa, kilpailuja, talkoita, hikeä ja riemua, mutta ennen kaikkea yhteisöllisyyttä ja yhdessä rakentamista.

Kun vuonna 1925 joukko koskelaisia perusti oman urheiluseuran, he tuskin osasivat aavistaa, millaisen perinnön he jättävät tuleville polville. Heidän ajatuksensa oli yksinkertainen ja voimakas: tarjota mahdollisuus liikkua, kilpailla ja kokoontua yhteen. Tuo ajatus on kantanut läpi vuosikymmenten, sota-ajan ja jälleenrakennuksen, hyvinvoinnin kasvun ja yhteiskunnan muutoksen. Se on kantanut kaikulaisia tähän päivään asti. Innostavaa historiaa ja jatkuvuutta löytyy niin kaikulaisesta urheilusta, valmennuksesta ja seuran johtamisesta:

Yrjö Väinölä oli seuran ensimmäinen kilpaurheilija jo 1920 luvulla. Hienoja hetkiä kaikulaisille ovat antaneet estejuoksun olympiamitalisti ja nuorisourheilun tulen sytyttäjä Kaarlo Tuominen. Taisto Lehti jatkoi nuorisovalmennuksen perinnettä pitkään lentopallossa ja yleisurheilussa. Viimeisiltä vuosilta voi mainita Saku Kanasuon, joka on nostanut lentopallon Kaiun suurimmaksi lajiksi ja luonut paljon uutta, modernia toimintakulttuuria seuraan.

Naisten urheilusta voidaan nostaa esille Kaiun ensimmäinen aikuisten SM- mitalisti juoksija Taina Syrjälä ja hiihdon viestijoukkue Nina Haapanen, Marja-Liisa Kääriäinen ja Eeva Juusti. Seuran johtamisen esikuvia periksiantamattomuudellaan  ovat olleet Martti Lappalainen ja Osmo Korhonen. Mikään seura ei voi hyvin ja kehity ilman lahjakkaita ja toimeliaita johtajia. Tämän hetken kirkkain tähti, pöytätennisammattilainen Alex Naumi tuo suurta iloa kaikille kaikulaisille!

Urheiluseuran merkitys

Urheiluseurat ovat olleet ja ovat edelleen suomalaisen yhteiskunnan kivijalka. Ne eivät ole vain paikkoja, joissa pelataan tai harjoitellaan. Ne ovat alustoja, joilla opitaan elämäntaitoja: yhteistyötä, sitoutumista, tavoitteellisuutta ja pettymyksistä nousemista. Kun nuori vetää ensimmäisen kerran seuran edustuspaidan päälleen, hän saa paljon enemmän kuin oikeuden osallistua kilpailuun tai otteluun. Hän saa identiteetin, kuulumisen tunteen ja yhteisön, joka seisoo hänen takanaan.

Kosken Kaiku on sadan vuoden aikana tarjonnut tämän kokemuksen tuhansille ihmisille. Seura on kasvattanut urheilijoita, valmentajia, talkoolaisia ja johtajia – ja ennen kaikkea ihmisiä, jotka ovat oppineet arvostamaan liikuntaa ja yhteistä hyvää.

Yhteisöllisyys ja talkoohenki

Jos yksi sana kiteyttää suomalaisen urheiluseuran voiman, se on talkoot. Sadassa vuodessa on järjestetty lukemattomia kilpailuja, myyjäisiä, remontteja ja turnauksia. Jokaiseen niistä on tarvittu vapaaehtoisia. On leivottu pullaa, pystytetty telttoja, ajettu lapsia harjoituksiin ja huollettu varusteita. Usein tämä työ on näkymätöntä, mutta se on välttämätöntä.

Talkoot eivät ole vain työtä, vaan ne ovat yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Kun tehdään yhdessä, syntyy ystävyyttä, keskinäistä luottamusta ja yhteenkuuluvuutta. Ne, jotka ovat joskus olleet mukana Kaikun järjestämissä tapahtumissa, tietävät, että parhaat muistot syntyvät usein kentän laidalla, keittiön puolella tai purkutalkoissa.

Tänä päivänä yhteisöllisyys on arvokkaampaa kuin koskaan. Me elämme ajassa, jossa yksinäisyys ja irrallisuus ovat todellisia haasteita. Urheiluseura tarjoaa vastalääkkeen: paikan, johon jokainen on tervetullut omana itsenään, riippumatta iästä, taustasta tai osaamisesta.

Lasten ja nuorten liikunta

Seurojen tärkein tehtävä on antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus liikkua ja kasvaa. Kaikki lähtee ilosta – siitä, että on mukava tulla harjoituksiin, nähdä kavereita ja kokea onnistumisia. Tutkimukset kertovat karua kieltä: suomalaiset lapset liikkuvat liian vähän. Vain harva saavuttaa suositellun kahden tunnin päivittäisen liikkumisen määrän. Tämä näkyy sekä fyysisessä kunnossa että jaksamisessa koulussa ja arjessa.

Seuroilla, kuten Kosken Kaiulla, on valtava merkitys tämän tilanteen parantamisessa. Jokainen harjoitus on sijoitus tulevaisuuteen. Jokainen hetki kentällä tai salissa on hetki, joka syrjäyttää kännykän ruudun ja antaa lapselle kokemuksen omasta pystyvyydestään. Liikunta tuo terveyttä, mutta se tuo myös sosiaalisia taitoja: kaveruutta, reiluutta, kykyä toimia ryhmässä.

Kun seura onnistuu innostamaan lapsen liikkumaan, se muuttaa koko elämän suunnan. Moni täällä salissa voi varmasti todistaa, että ne ensimmäiset vuodet Kaiun harjoituksissa loivat pohjan, joka kantaa edelleen.

Kansalaisaktiivisuus ja osallisuus

Urheiluseurat ovat myös demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kouluja. Seuran toiminnassa oppii, mitä tarkoittaa yhteisten sääntöjen noudattaminen, miten tehdään päätöksiä yhdessä ja miten jokaisen panos on tärkeä. Seura tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa – tulla mukaan hallitukseen, toimikuntaan tai valmennukseen.

Kaiku on ollut satavuotisen historiansa ajan merkittävä osa Kosken elämää. Se ei ole vain urheiluseura, vaan se on myös kulttuurinen ja sosiaalinen toimija, joka on sitonut kyläläiset yhteen. Siksi voidaan sanoa, että urheiluseura ei ole vain liikuntaa varten – se on osa paikallista identiteettiä ja ylpeydenaihetta. Seuran historiaa kun katselee niin voi nähdä, että Kaikulaisuus kulkee suvuissa ja perheissä – se on hieno erityispiirre ja jatkuvuuden tae.

Liikkumattomuuden haaste

Samalla meidän on katsottava myös tulevaisuuteen. Tällä hetkellä yksi suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista on liikkumattomuus. Liikkumattomuus maksaa Suomelle miljardeja euroja vuodessa, mutta ennen kaikkea se maksaa hyvinvoinnissa. Kun ihminen ei liiku, hänen riskinsä sairastua kasvaa, mutta myös mieliala, jaksaminen ja sosiaalinen elämä kärsivät.

Tässä kohtaa urheiluseuroilla on erityinen tehtävä. Ne tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuden liikkua yhdessä toisten kanssa. Kaikki eivät tähtää huipulle, mutta kaikilla on oikeus liikkua ja voida hyvin. Kun Kaiku tarjoaa mahdollisuuden harrastaa monipuolisesti, se tekee arvokkainta mahdollista kansanterveystyötä.

Huippu-urheilu ja esikuvat

Seurojen tehtävä ei kuitenkaan rajoitu harrasteliikuntaan. Ne voivat myös kasvattaa huippu-urheilijoita. Kaikilla huippu-urheilijoilla on taustallaan seura, jossa he ottivat ensiaskeleensa. Joskus pienestä kylästä voi ponnistaa maailman huipulle.

Huippu-urheilijat ovat tärkeitä roolimalleja. Heidän saavutuksensa innostavat lapsia ja nuoria, ja he näyttävät, mitä tavoitteellisuus ja periksiantamattomuus voivat saada aikaan. Mutta yhtä tärkeää on muistaa, että jokainen harrastaja, jokainen liikkuja, on yhtä arvokas. Kaikun satavuotinen voima on siinä, että se on ollut koti sekä harrastajille että kilpaurheilijoille.

 Liikunta ja hyvinvointi

Liikunta ei ole vain fyysistä kuntoa. Se on myös mielenterveyttä, iloa ja elämänlaatua. Kun liikkuu, stressi vähenee, uni paranee ja mieli virkistyy. Tämä pätee kaikenikäisiin. Lasten ja nuorten kohdalla liikunta tukee kasvua ja oppimista. Aikuisten kohdalla se pitää työkykyä yllä. Ikääntyvien kohdalla se tuo toimintakykyä ja ehkäisee yksinäisyyttä.

Kosken Kaiku on tarjonnut ja tarjoaa edelleen mahdollisuuksia kaikille näille ryhmille. Se on ollut osa kylän elämänrytmiä: harjoitukset, ottelut, kilpailut ja tapahtumat rytmittävät arkea ja tuovat iloa. Tämä on seuran suurin lahja jäsenilleen – mahdollisuus hyvinvointiin yhdessä muiden kanssa.

Katse tulevaan

Kun katsomme eteenpäin, näemme, että Kosken Kaiulla on kirkas tulevaisuus. Seura on elänyt jo sata vuotta, ja sillä on kaikki edellytykset jatkaa seuraavat sata. Se edellyttää kuitenkin sitä, että pidämme huolta kahdesta asiasta: ihmisistä ja arvoista.

Ihmiset tekevät seuran. Ilman vapaaehtoisia, ilman valmentajia, ilman lasten vanhempia ei ole seuraa. Siksi meidän on huolehdittava siitä, että talkoohenki elää, että uudet sukupolvet löytävät paikkansa ja että jokainen kokee olevansa tervetullut.

Arvot taas antavat suunnan. Kaiku on aina ollut reilun pelin, yhteisöllisyyden ja liikkumisen ilon seura. Näiden arvojen varaan kannattaa rakentaa myös tulevaisuudessa. Ne eivät vanhene, vaikka ympärillä maailma muuttuu.

Lopuksi

Hyvät ystävät, satavuotinen taival on suuri saavutus. Se on syntynyt rakkaudesta liikuntaan, yhteisöllisyyteen ja toistemme tukemiseen. On syytä olla ylpeitä siitä, mitä on saavutettu.

Mutta tämä juhla ei ole vain katsaus menneeseen. Se on myös lupaus tulevasta. Lupaus siitä, että Kaiku jatkaa lasten ja nuorten innostamista, aikuisten ja ikäihmisten liikuttamista, tapahtumien järjestämistä ja yhteisön yhdistämistä.

Kiitän kaikkia, jotka ovat olleet osa tätä tarinaa – menneiden sukupolvien perustajia, talkoolaisia, valmentajia, urheilijoita ja tukijoita. Ilman teitä ei olisi Kosken Kaikua.

Nostakaamme siis katse eteenpäin ja sanokaamme yhdessä: eläköön Kaiku, eläköön yhteisöllisyys, eläköön liikkumisen ilo!

Tapio Korjus, Koskella TL, 20.9.2025